Kun suru häipyy, tulevat muistot ja jokainen niistä koskee yksitellen.
-Eeva Kilpi-
Tänään sunnuntaina, äitienpäivän iltana, pitäisi oikeastaan päivittää kuvia alapihan valkovuokkoja valkoisenaan pilkottavasta metsästä, yläpihan vaaleanpunaisena pilvenä kukkivista rusokirsikoista ja ensimmäisistä avautuvista kirjopikarinliljoista. Niiden vuoro on tulevina aurinkoisina päivinä.
Torstaina 5.5. oli pakko päästää irti rakkaan puutarhurin käpälästä. Kaksitoista vuotta ja kolme kuukautta yhteistä aikaa. Hehtaarin alalla, perennapenkeissä, pellon kasvimaalla tai puolivillissä metsäpuutarhassa ei ole varmaan yhtään paikkaa, jonne Rillan käpälät eivät olisi yltäneet. Aina lapion mitan ja haravan piikkien ulottuvilla. Tarkkana ja avuliaana. Toisinaan raivostuttavuuteen saakka. Mutta aina uskollisena ja tarmokkaana.
Juuri nyt tuntuu vaikealta tarttua kasvimaalla istutuspuuhiin. Tärkein puuttuu, uskollinen puutarhuri, juttukaveri.
Istutin likusterisyreenin. Se tuo yhden kipeän, mutta rakkaan muiston lisää. R.I.P. Rilla Redseeker April 8.2.2004-5.5.2016💔
Täältä poissa olen ympärilläsi niin kuin katkaistun ruohon tuoksu, kun kuljet pihan yli.
-Niilo Rauhala-
Kiitos, tuntuivat osuvilta omaan olotilaan. Vaikka muistot koskevat, on niistä myös lohtua ja iloa💚
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos, näin varmasti on. Tänään jo hymyilytti vähän kun istutin papuja ja mangoldeja laatikkoon. Muistelin kuinka Rilla aina yritti tunkea juomaan kastelukannun reiästä, vaikka oma vesikuppi olisi ollut vieressä😊 puutarhanhoito jos mikä on terapiaa moneen murheeseen!
TykkääTykkää
Ihanat runot olitt valinnut!
TykkääTykkää
Voiko uskollisempaa ystävää ollakaan, kuin eläin, joka rakastaa sinua pyyteettömästi jokaisessa elämän tilanteessa. Lemmikistä luopuminen tuntuu niin kipeältä. Rillalla on nyt varmasti hyvä olla siellä jossakin ja sinulla on hänestä kauniit muistot. Voimia!
TykkääTykkää