Johtuuko kovasta viime talvesta vai mistä, mutta tänä kesänä erityisesti maatiaiskasvit ovat olleet kukoistavia. Ei liene turha sanonta, että maatiaiset ovat luotu kestämään. Monen herkemmän perennan kukinta on ollut vaisua, mutta siperiankurjenmiekat kukkivat alkukesällä sinisenä merenä, kurjenmiekkojen ja akileijojen seurana. Humala kohoaa korkeuksiin, aitoukonhatut päättävät runsasta kukintaansa ja kultapallot huojuvat tuulessa. Syysasteri alkaa päästä kohta vauhtiin ja kukintaa on luvassa pitkälle syksyyn.
Paitsi että maatiaiset ovat olleet tänä kesänä erityisen kestäviä, tuntuu myös mukavalta ajatella olevansa osa laajempaa ketjua. Maatiaislajeja alkoi syntyä eri puolille maapalloa noin 10 000 vuotta sitten! Suomessa maatiaisperennoilla tarkoitetaan niitä monivuotisia kukkia, joita on viljelty Suomessa vähintään puoli vuosisataa. Pitkä aika sekin.
Omia maatiaisiani olen saanut äidiltä ja tätien vanhoista pihapiireistä. Sormustinkukat ovat tupsahtaneet ties mistä, niitä en koskaan muista hankkineeni. Yksi suosikkini on sinivalkoinen ukonhattu, vanhasta puutarhasta Itä-Suomesta saatu alku. Vähintäänkin sen puoli vuosisataa vanha ja kestävä.
Maatiainen ry valitsee vuosittain vuoden maatiaiset, tänä vuonna valittiin euroopanpähkinäpensas ja maatiaiskissa – hyviä valintoja molemmat!
Kun se seuraava kesä jo siintää mielessä, huomasin eksyneeni Niittysiemenen sivuille. Lisää maatiaisia mahtuisi, olisiko salkoruusujen ja ampiaisyrttien aika?
Oman pihapiirini maatiaisperennoja ovat: aitoukonhattu, akileija, harjaneilikka, humala, idänunikko, jaloritarinkannus, karpaattienkello, kaunokainen, kultapallo, kurjenmiekka, malva, punahattu, ruskolilja, rönsyakankaali, siperiankurjenmiekka, sormustinkukka, syysasteri, syysleimu, tatar, tarha-alpi, tähtiputki ja varjolilja.
Villabranten kasvaa pihasta puutarhaksi 
Hyvä muistutus. Tosiaan, viime talvi verotti meilläkin perennoja, mutta maatiaiskasveiksi luokiteltavat eivät olleet moksiskaan.
TykkääTykkää