Vähemmän kaljuja paikkoja

Nyt kiitän itseäni, että muistin viime keväänä kuvata puutarhan kaljuja paikkoja. Tänä keväänä tulppaaneja ja narsisseja nousee mukavaa tahtia.


Haastavia ovat paikat, jotka syksyllä ovat täynnä päivänäliljoja ja nauhuksia. Valkoinen Mount Tacoma on suosikkejani, mutta viime vuosina kukinta on hiipunut. Tacoman voi huoletta jättää maahan ympäri vuoden, sivusipulit tekevät ahkerasti uutta kukintaa seuraavana vuonna. Mutta vähitellen kukinta hiipuu. Tänä keväänä kaikki on toisin, kun muistin istuttaa niitä lisää, ja seuraksi tumman lilaa Attilaa.

Vaikka kevät on edennyt todella hitaasti, vähitellen tulppaanit ja narsissit ovat jaksaneet nousta pienten sipulikukkien seasta. Mutta paljon on vielä odotettavaa, onneksi.

Liljakukkainen Sapporo

Liljakukkaista Sapporoa kuvataan myöhäiseksi tulppaaniksi. Kukinta voi jatkua pitkälle kesäkuuhun.  Nämä kaunokaiset päättivät kuitenkin ottaa etumatkaa kaikkiin muihin. Nostivat uljaat kukintansa ensimmäisenä. Sapporon löysin viime syksynä sattumalta, mutta hankinta ei jää viimeiseksi. Kauniin hennon keltainen kukinta muuttuu luunvalkoiseksi. Todella kaunis, ja on jo nyt kukkinut pitkään. Suosittelen!


Sapporon seuraksi istutin viime syksynä Flaming Flag -tulppaania.  Laji on aikaisen ja myöhään kukkivien yksinkertaisten tulppaanilajikkeiden risteymä. Suurehkot, valkolilat kukat ovat kestäviä, mutta yllättävän vaaleita. Lajikuvauksen perusteella kukinta olisi melko tumman lilan ja valkoisen yhdistelmä. Mutta tässä penkissä näyttävät kovin vaaleilta… Sievä yhtä kaikki, mutta ei aivan sitä mitä suunnittelin.


Tummien pionien varsien kanssa vaaleat tulppaanit sopivat mukavasti. Etualalla Sapporoa kukinnan alkuvaiheessa, vielä vaalean keltaisena.


Narsissit ovat tänä vuonna olleet tulppaaneja myöhäisempiä. Suurin osa on vielä aivan alkutekijöissään, mutta alapihan suojaisilla paikoilla kukinta alkaa olla jo hyvällä mallilla.


Alapihalla yllättivät iloisesti myös hurjaa vauhtia majesteettisesti nousseet saniaiset. Kivikkoalvejuurta olen siirtänyt tontin metsäisistä osista kukkapenkkeihin. Tätä näkymää katsellessa tuli mieleen, että ensi syksynä täytyy näiden seuraksi istuttaa joitakin aikaisia tulppaaneja, olisikohan jokin liljakukkainen kaunotar hyvä?


Aurinkoinen aamupäivä innosti pihapuuhailuun. Puutarhaterapiaa parhaimmillaan!

 

Tallenna

7 Replies to “Vähemmän kaljuja paikkoja”

  1. Kyllä niistä niin paljon iloa on, vaikka kaikki eivät vuosia säily. Mutta keväällä syksyinen mullan kaivelu palkitaan:)

    Tykkää

  2. Tämän viikon sääennuste näyttääkin siltä, että jäljessä pysytään. Mutta ehkä kukinta kestää kauemmin ja saamme nauttia pitkään. Hope so!

    Tykkää

  3. Sapporo täytyykin laittaa muistiin, sillä se on ihastuttava. Kovasti ollaan viime vuodesta jäljessä, mutta vihdoin on niin paljon katseltavaa, että varmaan joku jää jopa huomaamatta.

    Liked by 1 henkilö

  4. Ja jatkui vielä tänään ihanan lämpimän ilman vauhdittamana:) Olen myös ihastunut erityisesti liljakukkaisiin, kauniita kun menevät illalla vähän nuppuun ja päivällä aukeavat uljaasti, niin siroja. Nyt on luvassa sadetta, mutta toivottavasti myös lämmintä!

    Tykkää

Kiitos kommentistasi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s