Hups, melkein yksi vuosi meni ilman ainoatakaan blogipäivitystä. Niin kiirettä ei ole ollut, etteikö olisi ehtinyt. Jotenkin en vain saanut aikaiseksi ”tarttua kynään”. Kuvia tuli kyllä napsittua pitkin kevättä, kesää ja syksyä. Jostain syystä vain tuntui, että nyt on tauon paikka. Itseäni varten. Tarhurin väsähdys…
Oikeastaan koko täällä hehtaarin tontilla asuessani aina on ollut joku projekti päällä. Niin oli toki kesällä 2017, mutta touhutessa tuntui, että eihän tässä nyt oikeastaan mitään suurempaa tehdä. Pientä puuhailua. Tänään kun helmikuinen auringonpaiste herätteli kaivelemaan pari puutarhakirjaa esille ja bongailemaan Pinterestistä ideoita tulevaan kasvukauteen, mieli palasi myös viime vuoteen. Katselin kuvia ja muistelin mukavia hetkiä, hikisiä päiviä ja kaikkia niitä mukavia yllätyksiä, mitä milloin mistäkin penkistä putkahteli. Olipa kaunis kesä, kuitenkin:)
Kevään kukkijat aloittivat myöhään, mutta kestivät kauan
Keväällä pihapiiri on sinistä, pinkkiä ja valkoista pullollaan. Vaikka kevät tuli myöhään, (toukokuussa tuntui, että ei koskaan), kesti keväisten kukkijoiden kukinta yllättävän kauan.
Vuoden 2017 tulppaaniuutuus penkeissäni oli pinkki kaunotar, darwintulppaani Pink Impression. Myyntipuhe kuului aika tarkkaan näin ” Tulet vaikuttumaan tästä, kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä vaihtelevan ruusunpunaisen sävyinen darwintulppaani on uskomattoman kaunis. Sen kanssa kannattaa kasvattaa pieniä helmililjoja tai ihania lemmikkejä.”
Kaunis se olikin, helmihyasinttien kaverina. Ja kukinta keski pitkään, valkoiset unikotkin ehtivät kaveriksi.
Satoisa kesä ja puutarhurin oma soppi:)
Sateinen vai satoisa? Ainakin satoisa, siitä on ehkä kiittäminen sateita. Sateen ropistessa oli kiva puuhastella kesän aikana alapihan katoksen alle valmistuneessa puutarhavajassa. Olo oli kuin pienellä tytöllä omassa leikkimökissä. Kaikki järjestyksessä.
Mitkä värit!
Syys- ja lokakuun kuvia katsellessa ei voi kuin huokaista syksyistä väriloistoa. Olikohan tämäkin sateisen kesän ansiota, mutta syksyllä puut kylpivät väreissä. Tulihan se harmauskin, mutta tästä loistosta ehti nauttia monta hetkeä.
Kun kevätaurinko lämmittää ikkunan läpi, puutarhalehtiä, kirjoja, ideoita alkaa kummasti kertyä näkyville. Tästähän se taas lähtee, odotus ja innostus:)
Villabranten kasvaa pihasta puutarhaksi 
Hyvää ja rauhallista joulua! ❤
TykkääTykkää
Lindas as imagens!
janicce.
TykkääTykkää
Kuvistasi tuli ikävä kevättä. Kunpa scillat kukkisivat pian.
TykkääTykkää
Kiitos pihanvuosi.blogspot.fi kun kävit, toivottavasti tulet toistekin. Kyllä kirjoitus- ja kuvaustahti kevään mittaan taas virkistyy:)
TykkääTykkää
Ensimmäistä kertaa päädyin blogisi pariin. Hyvältä näyttää, ja välillä tauko voi olla tarpeen. Hehtaarin tontilla taitaa kyllä puuhasteltavaa riittää yllinkyllin. On jo kadehdittavan kokoinen.
TykkääTykkää
Tänä syksynä kirsikat tuntuivatkin olevan erityisen hehkuvia, kuten koko syksyn upeat värit.
TykkääTykkää
Kyllä se innostus taas kevään mittaan puhkeaa:)
TykkääTykkää
Ajattelinkin tässä viimeksi ohitsenne kävellessäni, ettei sinusta ole aikoihin kuulunut mitään. Hyvä, että kyse on ollut tuumaustauosta, eikä mistään vakavasta.
Sinun kirsikoidesi syksyistä paloa ihastelin kerran jos toisenkin. Omaa puutarhaa rakentaessaan ei tule ajatelleeksi, että siitä voi olla iloa myös ohikulkijoille.
TykkääLiked by 1 henkilö
Minulla on nyt jäänyt kirjoittaminen vähemmälle. Aina ei vain jaksa ja pysty. Toivotaan että kevään edetessä kirjoittamikseenkin löytyy taas aikaa ja intoa, meille molemmille.
TykkääLiked by 1 henkilö