Avainsana-arkisto: Kesä

Pakko piipahtaa pihalla!

Jos saa keuhkokuumeen, niin puutarhaintoilijalle huonoin mahdollinen kuukausi on toukokuu. No, huhtikuun ja kesä- ja syyskuun lisäksi toukokuu on huono kuukausi. Tämä tauti ei tarkistanut kalenteria eli olen siis maannut 39 asteen kuumeessa viime perjantaista asti. Onneksi viikonloppuna satoi, pieni lohtu. Ja onneksi tänään kuume oli laskenut – kiitos kasan antibiootteja, kuumetta alentavaa ja ties mitä.

Tänään oli pakko livahtaa nuuhkimaan tuoksuja oven ulkopuolelle. Ihan hiljaa ja varovasti kuin kummitätini 86 vee köpöttelin. Muutaman kuvan nappasin ja ihastelin.

IMG_3705

Luumupuu Sinikka aloittelee kukintaansa

Kirsikka- ja omenapuun lisäksi vanha luumupuu Sinikka on pian yhtä valkoista kukkapilveä.  Yksi iso oksa näytti kuolleelta, mutta muuten puu voi hyvin. Täytyy muistaa elokuussa leikata kuollut oksa pois, keväällä en sitä edes huomannut. Sinikka on siitä kiva puu, että se jää matalaksi ja luumujen kerääminen on helppoa. On myös runsassatoinen. Ampiaisten herkkua kylläkin, melkoista kilpajuoksua välillä, että ehtii ennen ampiaisia. Ne reijittävät nopeasti luumun ja imevät nesteen parempiin suihin.

Tiedosto_000 (1)

Perhosnarsissi Roadway Star?

Narsissien kuvausprojekti on vaiheessa. Onneksi kukintaa näyttää vielä riittävän, ehkä viikonloppuna ehdin. Nimeäminen sai taas uutta intoa, kun luin 1003 puutarhaa -blogin tuoretta juttua narsisseista ja ihastelin kuvia!

Ylläoleva on jokin perhosnarsissilajike, tuoksuu ihanalta. Broadway star ehkä, mutta jos tunnistat, kerro!

Tämä lyhytkin kierros teki hyvää, vaikka silmä hakeutuikin myös niihin projektipaikkoihin. Monta pensasta siirrettävänä, multaa kärrättävänä ja nauhuksia jaettavana. Mutta maltan, että kesällä jaksan.

 

 

 

Pikku sipuleista kiitollinen

Tänään lämpenee, ihanaa! Huhtikuu on ollut mitä on (kylmä…) ja tulppaanit ja narsissit ovat kasvattaneet vartta kovin säästeliäästi. Nostan maljan pienille, sitkeille sipulikukille. Joinakin keväinä, kun huhtikuu on lämmin,  niiden kukinta menee jotenkin ohi. Ne saavat nopsasti tehdä tilaa suuremmille kukkijoille, antavat kauniin taustan narsisseille, punaisille pionin varsille ja nopeasti pituutta kasvaville kurjenmiekoille.

Tänä vuonna tuntuu, että moneen viikkoon ei ole oikein tapahtunut mitään edistystä (malttamatonko?) kasvun kanssa. Lumikellot ja sinililjat jaksavat vain, kylmistä öistä ja koleista päivistä huolimatta. Krookukset eivät hätkähdä saderyöpystä. Tuntuu kun puistelisivat itsensä ja jatkaisivat mehiläisten houkuttelua. Niiden raukkojen, jotka jaksavat pörrätä koleasta säästä huolimatta. Mutta tänään, lämmintä. Huomenna vielä lämpimämpää. Toukokuu peittoaa huhtikuun. Näin uskon. Pakko.

Kiitos pienet sipulikukat, väriläiskänä koleassa huhtikuussa. Ensi syksynä sipulikaupoilla muistan kaikkia niitä tuoksuvia narsisseja, komeita laukkoja ja heleitä tulppaaneja hankkiessa varmistaa puutarhan alkukevään väriläiskät. Koleudesta viis, te kestätte!

Kevätsiivous puutarhassa

Tänään, silmien edessä, kuva kesästä. Tänään on kevät.
-Lassi Nummi-

Joka kevät tässä päivässä on sitä jotain. Sunnuntai, aurinkoa, lämmintä, harava, sakset ja koko päivä aikaa. Yritän olla etukäteen läkähtymättä, malttaa mieleni ja tehdä pala kerrallaan siistiksi. Hehtaarin tontilla ei nimittäin valmista tule hetkessä. Pakko nauttia siitä, mitä on jo tehnyt. Ja tehdä rauhassa loput kun ehtii. Ja muistaa, että jos ei ehdi, kaikki peittyy armollisesti jossakin hetkessä lehtien, pensaiden ja köynnösten alle.

Angervoille ja hortensioille näytän reippaasti saksia. Hortensioiden kimppussa on kyllä ehtinyt olla jo joku muu,  osa pensaista näytti aika kalutuilta… Mutta niiden osalta en stressaa, kasvavat ja tekevät mahtavia valkoisia palloja, vaikka niitä olisi saksittu runsaastikin. Angervot eivät onneksi jäniksille maistu. Kasvilaatikoille kansi päälle ja lämpenemään. Pitää muistaa syksyllä istuttaa niihin sipulikukkia, turhaan ne keväällä ovat tyhjillään!

Haravanheilutuksen lomassa on pakko ihastella sipulikukkien sitkeyttä. Miten ne puskevat lehtien ja syksyllä kerääntyneen tauhkan läpi kohti valoa. Kuppi kahvia pihatuolissa, silmät kiinni ja katse aurinkoon. Kuva kesästä, mutta ensin nautin tästä hetkestä ja sunnuntaisesta siivouspäivästä.

 

Lumikelloja

Lupaus keväästä ja tulevasta kesästä. Lumikellot jaksavat hämmästyttää joka kevät. Niin sitkeästi ne puskevat läpi lumen. Yhtenä aamuna sitä vain huomaa nuo valkoiset tuppaat. Hymyilyttää.

12946973_1120120308012648_1603876182_o

Ensimmäiset lumikellot ilahduttavat aina!

 

Vaikka lumikellot ovat ahkeria tilanvaltaajia, niistä ei ole mitään haittaa. Aika nopeasti ne muodostavat tiheän ryhmän, mutta antavat tilaa kevään muille kukkijoille kun sen aika on.

Tuntuu aika huikealta, että tätä kyseistä lajiketta, puistolumikelloa (Flore Pleno) on kasvatettu jo vuodesta 1731. Tunnen olevani lenkki pitkässä puutarhureiden ketjussa – wau!

 

Silmuilla

Kuva

 

Tänään, silmien edessä, kuva kesästä. Tänään on kevät. 

– Lassi Nummi –

Kaiken kevättouhujen lomassa pitäisi muistaa kulkea kameran kanssa, puutarhassa, metsässä, pelloilla. Joka paikasta puskee toinen toistaan ihanampia silmuja ja herkkiä taimia. Kylmiä öitä uhmaten. Silmuissa on jotain uskomattoman viehättävää, herkkiä ja samalla voimakkaita värejä, napakkaa uhmakkuutta ja päättäväisyyttä. Jää hyvästi talvi, täältä tullaan kasvukausi!

Kuva

Kuva

Aamu kasvimaalla

Kuva

Onnellisen puutarhurin osa on sillä, joka löytää ilonsa velvollisuuksistaan

– Sylvi Kekkonen-

Kun edellisen illan on kitkenyt rikkaruohoja salaattien, porkkanan ja pinaatin juurelta, antoisin hetki on seuraavana aamuna hiipiä siistille kasvimaalle.  Poimia salaattia leivän päälle ja nauttia rauhasta.

Kuva

Ensimmäiset kesäkurpitsat voi jo poimia. Ensimmäiset ovatkin parhaita, suoraan grilliin tai salaattiin. Parin viikon kuluttua niitä jakaa epätoivoissaan naapureille, työkavereille, ohikulkijoille. Voi kun ensi keväänä muistaisin laittaa vain yhdet taimet kutakin väriä, vihreää ja keltaista.