Avainsana-arkisto: krookus

Pikku sipuleista kiitollinen

Tänään lämpenee, ihanaa! Huhtikuu on ollut mitä on (kylmä…) ja tulppaanit ja narsissit ovat kasvattaneet vartta kovin säästeliäästi. Nostan maljan pienille, sitkeille sipulikukille. Joinakin keväinä, kun huhtikuu on lämmin,  niiden kukinta menee jotenkin ohi. Ne saavat nopsasti tehdä tilaa suuremmille kukkijoille, antavat kauniin taustan narsisseille, punaisille pionin varsille ja nopeasti pituutta kasvaville kurjenmiekoille.

Tänä vuonna tuntuu, että moneen viikkoon ei ole oikein tapahtunut mitään edistystä (malttamatonko?) kasvun kanssa. Lumikellot ja sinililjat jaksavat vain, kylmistä öistä ja koleista päivistä huolimatta. Krookukset eivät hätkähdä saderyöpystä. Tuntuu kun puistelisivat itsensä ja jatkaisivat mehiläisten houkuttelua. Niiden raukkojen, jotka jaksavat pörrätä koleasta säästä huolimatta. Mutta tänään, lämmintä. Huomenna vielä lämpimämpää. Toukokuu peittoaa huhtikuun. Näin uskon. Pakko.

Kiitos pienet sipulikukat, väriläiskänä koleassa huhtikuussa. Ensi syksynä sipulikaupoilla muistan kaikkia niitä tuoksuvia narsisseja, komeita laukkoja ja heleitä tulppaaneja hankkiessa varmistaa puutarhan alkukevään väriläiskät. Koleudesta viis, te kestätte!

Voiko puutarhassa olla liikaa sipulikukkia?

Joka kevät hetki on yhtä riemukas, kun ensimmäiset lumikellot puskevat lumikerroksen läpi maaliskuun lopussa.

Olisinpa puutarhainnostuksen alkuvaiheesta alkaen kirjannut ylös syksyllä hankittujen sipulien määrän, niitä täytyy olla tuhansia. Myyrät ovat ottaneet omansa, erityisesti tulppaanit ovat niiden herkkua. Tulppaanien suhteen olen päätynyt suosimaan ”perustulppaaneja”. Mitä kerrotumpi lajike, sitä huonompi on menestys. Mutta kukkivan omenapuun alla yhtä aikaa kukkivat Ancilla lummetulppaanit ovat säilyneet jo vuosia, ilmeisesti ei ole myyrien suosima lajike.

Kevätsahramit, balkaninvuokot, helmihyasintit, idänsinililjat ja kirjopikarililjat – kaikkia näitä tervehdin joka kevät innostuneesti. Ihmettelen minne osa on hävinnyt ja miten paikkoihin, jonne en koskaan ole sipulin sipulia laittanut, putkahtelee tulppaaneja ja jättilaukkaa. Vahva epäilys on, että ylipuutarhurilla on käpälänsä pelissä. Joka kevät päätän syksyllä nostaa tulppaanin sipulit ylös  ja joka syksy unohdan sen tehdä.

IMG_2286

Sipulikukat ovat kenties vaivattomin keino saada väriä, loistoa tai tyylikkyyttä puutarhaan. Valinnan mukaan. Omia suosikkejani ovat helmililjat, laukat ja vanhat tulppaanilajikkeet. Liljakukkaiset valkoiset tulppaanit lilan jättilaukan kera säväyttävät aina. Ja kun  narsissin tuoksu viipyilee illan hämärtyessä, on syksyiset sipulihankinnat sinetöity taas kerran. Hävikistä huolimatta.

IMG_5841

Kotipuutarhassa käyskennellessä haaveilen joka kevät retkestä Hollantiin, Keukenhofin puutarhaan, jossa helmihyasinteista istutettu joki kiemurtelee.