Avainsana-arkisto: metsäpuutarha

Aamun valossa

Toisinaan hipsin aamulla alapihalle, tuonne tulevan metsäpuutarhan valoisaan varjoon.

aamu1
Tulevan siksi, että pientä (?) hommaa vielä riittää ennen kuin metsäpuutarha olisi nimensä veroinen. Nyt alapihalla on pala metsäistä puutarhaa ja paljon muuta; liian tiheässä kasvavia nuoria puita, liian suureksi kasvaneita vanhoja kuusia ja liian paljon maanpintaa peittäviä saniaisia. Mutta se on myös ehtymätön käenkaalien, mustikoiden ja  kuusenkerkkien varasto, valkovuokkojen ja kielojen puoti, korteiden ja kantojen satumetsä sekä lintujen, oravien ja rusakoiden poikasten koti. Olen täällä vain vieraisilla…

aammuu

Metsäpuutarhan alkua pellon laidalla.

Naapuritallin hevoset siirtyvät kesäisin pellolle laiduntamaan, aamu kahdeksalta osa oli vielä nukkumassa, mutta heräilivät ilmeisesti kameran räpsytykseen.

hepos

Aamurauha hevoslaitumella.

hepo

mehis

Maija mehiläinen lenteli aamupalalle.

mehi

Lupiinien lisäksi alapihalla kasvaa myös muita pahiksia. Ruttojuuren olen istuttanut valtavaan muovisaaviin ja peittänyt maahan. On jo vuosia pysynyt aisoissa niin, ja kyllä, ruttojuuren lehdet ovat mielestäni upeat. Suurilehtiset, varjoa sietävät perennat viihtyvät ja sopivat muutenkin hyvin metsäpuutarhan hajanaiseen valoon. Pikku hiljaa olen istuttanut tänne liuskavaleangervoa, kuunliljoja, kallionauhuksia ja tähkäkimikkiä.

rutto

Alapihalla kasvaa myös pahiksia – ruttojuuri!

Metsäinen osa puutarhaa on kauneimmillaan aikaisin keväällä, kun puiden lehdet ovat vielä keskenkasvuisia ja valoa on enemmän. Paikka paikoin olen kuitenkin ehtinyt raivata pusikkoa ja leikata puita, valoa siivilöityy mukavasti istutusten lomaan myös kesäisin.  Alapiha on idän puolella eli aamut metsän varjossa ja pellon laitamilla ovat erityisen tunnelmallisia.

valo

Kurjenmiekat ovat jo kukkineet, mutta lehdet säilyvät ryhdikkäinä pitkälle syksyyn.

aamu

Isotähtiputki vasta aloittelee kukintaansa ja viihtyy myös puolivarjossa.

jalo

Jalopähkämö saa levitä täällä rauhassa.

aamu2

Jostain tänne on kulkeutunut myös raunioyrtti.

Olen istuttanut metsän puolelle myös joitakin köynnöksiä. Villiviini toimii sekä maanpeitteenä että puita pitkin kiemurtelevana köynnöksenä. Humala kiemurtelee tilan jakana vanhoissa heinäseipeissä, tänä vuonna aika vaitonaisena. Olisiko talvi ollut liian rankka sillekin. Villiviini ei ole pahastunut talvesta.

villli

humala

humals

Toisinaan humala kasvaa melkein silmissä, tänä vuonna kasvu on maltillista.

Alapihaa käyttävat ruokavarastona muutkin kuin minä, peuroille sekä jäniksille maistuvat kuunliljat…

jänisÄh, en jaksa hikeentyä näistä. Kuka käskee istuttamaan herkkuja tarjolle.

Ajatuksissani metsän halki aukean reunaan, siinä kohotin katseeni ja läpi sydämen
kesä.
– Lassi Nummi-

Tiedosto_000

Pioneja maljakkoon ja iso kuppi kahvia.  Leppoisaa keskikesän juhlaa, juhannusta!

 

Tallenna

Varjossa viihtyvät top 5

Valtaosa ns. hoidetusta puutarhastamme suuntaa etelään ja länteen, paahdetta siis riittää. Vuosien mittaan puut ovat kasvaneet ja antavat ainakin osittaisen, auringon mukaan siirtyvän varjon. Alkuvaiheessa pihaa suunnitellessa ja valintoja tehdessä aurinkoinen tontti tuntui hyvältä. Ruusuja, pioneja, liljoja, kaikkea auringossa viihtyvää, valinnan varaa tuntui olevan loputtomasti. Ja mikä oli lasten aurinkoisella nurmella kirmata.

”Lehtiä pidetään yleensä kukkien taustana, mutta itse asiassa vihreä muodostaa kasvipenkin kehykset.”
Yvonne Dengin, kirjasta Kukkiva piha koko kesäksi

Nykyisin huomaan viihtyväni paremmin varjoisten perennojen parissa. Kuunliljojen monenkirjavat lajikkeet ovat ykkössuosikkejani, sormivaleangervon suuret lehdet ja tähkäkimikin loppukesällä kukkivat helmimäiset huiskaleet kuuluvat ehdottomasti Top 5 -listalle. Samalle listalle mahtuvat myös punalehtinen kallionauhus ja särkynyt sydän.

Famulta saatu Dicentra spectabilis 02, rinnalla Ritulta Jaakkolasta komeakuunlilja

Särkynyt sydän & kuunliljat viihtyvät yhdessä.

itäpuolen ikkuna, varjoyrttiä,saniaista ja tuivio

Varjoyrttiä, havuja, kuunliljaa ja saniaista.

kimikki

Tähkäkimikki kukkii loppukesällä.

kuunlilja_pieni

Kähärälehtinen kirjokuunlilja.

hosta

Kuunliljoja, valkotäpläimikkää ja taustalla nauhuksia.

sormi

Sormivaleangervo viihtyy syvässäkin varjossa.

Top 5 -listani varjossa viihtyvistä perennoista:

  1. Kuunlilja (Hosta)
    Kuunliljat peittävät nopeasti istutusalueen eikä rikkaruohoista ole juuri huolta jatkossa. Seuraksi kannattaa istuttaa varhaisia sipulikukkia, koska kuunliljat tulevat keväällä melko myöhään esille. Runsaat lehdet peittävät keväällä kukkivat sipulit, penkkikin pysyy siistinä varsin vähäisellä siivouksella.
    Lehdissä riittää valinnanvaraa: jalokuunlilja (Hosta hybrida) on vihertävän keltainen, keltareunakuunliljalla (Hosta fortunei  Aureomarginata) on nimensä mukaisesti kellertävät reunat, komeakuunliljan  (Hosta fortunei) lehtien valkoiset reunat valaisevat varjoista istutusaluetta, isolehtinen komeasinikuunlilja (Hosta sieboldiana Elegans-strain) ja  sinertävä tarhakuunlilja (Hosta hybrida Haspen´s Blue) ovat näyttäviä ja suurilehtisiä varjoisiin istutuksiin eri väristen vihreiden sävyjen kanssa ja pienilehtinen kirjokuunlilja (Hosta undulata) viihtyy myös hiukan aurinkoisimmallakin paikoilla.
  2. Sormivaleangero (Rodgersia aesculifolia)
    Kukat melko vaatimattomat, mutta lehdet näyttävät ja suuret. Muistuttavat hevoskastanjan lehtiä. Sormivaleangervo sopii muiden varjoperennojen kanssa, mutta on näyttävä myös yksin. Sormivaleangervosta minulle tulee mieleen muinaiset metsät, kuuluu samaan mystiseen tunnelmaan kuin saniaiset ja korteet.
  3. Tähkäkimikki (Cimicifuga rasemosa)
    Kasvaa kesän mittaan nopeasti lähes 1,5 metrin korkeuteen. Valkoiset kukat ovat helmimäiset ja todella kauniit. Mutta mutta, varoituksen sana. Kukat haiskahtavat pahalle, älä istuta aivan istutusryhmän viereen:)
  4. Särkynyt sydän (Lamprocapnos spectabilis)
    Mitäpä tästä klassikosta keksisi sanottavaa. Ah niin kaunis, erityisesti valkoinen on suosikkini. Viime talvi tuhosi valkoiset, uudet on istutettu tilalle. Anopilta Ruotsista jo vuosia sitten saatu ”maatiainen” on selvinnyt monet talvet ja kukkii alkukesällä kauniisti. Maatiaiset kunniaan! Viihtyy myös aurinkoisemmilla paikoilla, mutta pisimpään kukkii puolivarjossa.
  5. Kallionauhus (Ligularia dentata)
    Kallionauhuksen punertavan sävyiset suuret lehdet antavat kivasti väriä ja vaihtelua vihreiden eri sävyjen kanssa. Vaikka en ole keltaisten kukkien suosija, ripauksen keltaista syksyllä kestän, lehdet ovat näyttävät varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

Jos listaa jatkaisin kymppiin asti, mukaan mahtuisivat myös jättipoimulehti (perenna parhaasta päästä, viihtyy myös täydessä auringossa eli lasken sen aurinkoisten paikan kasveihin pihallani), jaloangervot (ehdottomasti pitäisi olla listalla!!), kaikki saniaiset, varjoyrtti ja valkotäpläimikkiä. Taponlehti mahtuu joukkoon, koska jättipoimulehti kuuluu joukkoon ”auringossa viihtyvät”:).

Projektilistalla onkin raivata metsäpuutarhasta villin ja kesytetyn sopusointuinen yhdistelmä. Työ on jo alkanut, mutta hitaasti etenee. Luonto näyttää olevan reilusti vikkelämpi liikkeissään kuin minä.

 

Tallenna