Avainsana-arkisto: pallohortensia

Limen sävyjä

Kun jokin asia oikein kiinnostaa, siihen tuntuu törmäävän kaikkialla. Silmät ja mieli osaavat kiinnittää huomiota juuri kyseiseen aiheeseen. Juuri nyt se tuntuu minulla olevan lime.

Olen päättänyt olla puhumatta enää lempiväreistä. Oikeassa paikassa ja seurassa kaikki värit loksahtavat jollakin tavalla kohdalleen, myös se minulle ei niin mieluisa keltainen.

Hortensioiden kukinnan alkaessa lime puskee kaikkien värien ohi. Silmä hakeutuu erilaisiin limen sävyihin. Ja niitähän riittää, kun sillä silmällä katselee. Lempiväri, tässä ja nyt – ainakin tämän viikon:)

limepallo

Pallohortensiat säilyvät kauniina pitkään, mutta erityisen ihana on kukinnan alku.

lime

Lime & white, pallohortensia aloittelee kukintaansa.

koynnos

Köynnöshortensiastakin löysin limen sävyä!

limeendlessummer

Jalohortensia Endless Summer, limeä lehdissä, kukkia ei näkyvillä tänä vuonna.

Kun jotain etsii, sen myös löytää. Tänä aamuna löysin valtaisan määrän limen sävyjä puutarhasta. Ehkä jonain päivänä nämä näyttävät vain tavalliselta vihreältä, mutta tänään katselen maailmaa limelinssien läpi.

jattikuu

Tarhakuunlilja jättipoimulehden kera.

jattipoimulehti

Jättipoimulehden limeryöppy

jattipoimuryoppy

Reunusperennojen suosikkini – jättipoimulehti.

Heinistä löytyy paljon limen sävyjä. Toisinaan villin leviämisensä takia parjattukin viiruhelpi on raikkaan vihreä. Tykkään sen tuulessa heiluvista lehdistä, tummien havujen kanssa viiruhelpi näyttää varsin raikkaalta. Mutta varoituksen sana, leviää kun käännät selkäsi…

viiruhelpi

Juurimatto tai iso ruukku pitävät viiruhelpin aisoissa.

viiru

Viiruhelpi vuorimännyn kaverina.

Limeä löytyi myös puista ja pensaista. Nuoret tammen lehdet hehkuivat aamun auringossa. Laikkukirjokanukka (Cornus alba Elegantissima) on latinalaisen nimensä mukaisesti elegantti pensas. Erityisesti varjoisilla paikoilla ja illan valossa sen vaaleat lehdet erottuvat kauniisti. Plussana kauniin punaruskeat oksat eli pensas näyttää talvellakin kauniilta.

limetammi

Tammen vaaleat lehdet.

kanukka

Laikkukirjokanukasta löytyy limen sävyjä.

Katsoin ylös tai alas, näin vain limen sävyjä ympärilläni.

sydan

Piippuköynnöksen lehdet ovat varsin sydämellisiä.

kivilime

Kaukasianmaksaruoho viihtyy vaikka kivenkolossa.

Lempikukistani liljoistakin löytyi tänään juuri sitä oikeaa limen sävyä.

liljoissa limettä

Liljan nuput limeä pullollaan.

liljavalk

LA-hybridi Bach – kaunis valkoisen ja limen yhdistelmä.

Lännenkimikin listaisin normaalisti valkoisiin kukkijiin, mutta tänään löysin siitäkin riittävästi limen sävyjä. Korkeista perennoista lännenkimikki (Cimicifuga racemosa var. Cordifolia) on suosikkini. Pitkän huiskeasta kukinnasta huolimatta sitä ei tarvitse tukea, vaan se pysyy ryhdikkäänä pystyssä. Puolivarjoisassa, jopa melkein varjossa viihtyvä lännenkimikki kukkii pitkään ja sopii monen sävyisten perennojen seuraan. Se on näyttävä myös yksinään. Miinuksena hiukan epämiellyttävä tuoksu eli ei aivan oleskelualueen läheisyyteen!

kimikki

Lännenkimikki kohoaa korkeuksiin.

Limekuumetta taisi ennakoida jo keväällä hankittu uusi kastelukannu. Kaikki on tänään niin sävy sävyyn. Aurinkoisia hetkiä kaiken väristen kasvien parissa!

Tiedosto_000 (7)

Kaunis ja komea hortensia

IMG_0081

Tietyt kasvit saavat puutarhassa pääosan, nimitän näitä puutarhani avainkasveiksi. Tähän joukkoon kuuluvat ehdottomasti hortensiat. Ensimmäisenä niitä päätyi alapihan kiveysaluetta rajaamaan ja antamaan taustaa etualan istutuksille. Paikan varjoisuus oli kuin suunniteltu hortensioita varten.

hortensia

Alapihan hortensiat

Pallohortensiat (Hydrangea arborescens Grandiflora) ovat kohteliaita
kaunottaria. Keväällä ne antavat tilaa sipulikasveille ja alkukesän ahkerille kukkijoille. Kuin vaivihkaa ne kasvattavat vartensa (toisinaan talvella jänisten syömät) kesän aikana ja loppukesällä avautuvat suuret, jalkapallon kokoiset valkoiset pallot. Yllättävän napakasti ne jaksavat itsensä kantaa, mutta rankkasadetta pallohortensia ei oikein siedä. Monena kesänä olenkin tukenut hortensiat ja keväisin yritän muistaa leikata vain vähän. Silloin kukinnoista tulee pienemmät. Jänikset eivät näytä I-vyöhykkeellä tätä tietävän ja kaluavat hortensiat useimpina talvina maata myöten. Näitä valkoisia suuria pallukoita on kuitenkin ihana poimia surutta maljakkoon, missä ne kestävät kauan eivätkä edes varise.

Pallohortensia

Pallohortensia

Mustilanhortensialla on herkän pitsimäinen kukinto ja kaunis, pystymäinen kasvutapa. Lehdet puhkeavat pensaaseen melko myöhään keväällä, siksi sen alle kannattaa laittaa runsaasti pieniä sipulikukkia. Ne saavat siellä riittävästi valoa  ja vievät huomion vielä kaljusta pensaasta. Kuva tulossa ensi keväänä, lupaan! Jos nyt joutuisin valitsemaan itselleni hääpuvun, haluaisin siihen ripauksen Mustilanhortensian herkkyyttä.

Mustilanhortensia

Mustilanhortensia

Mustilanhortensia kukkii joka vuosi runsaasti, vähitellen syksyn mittaan kermanvalkoiset kukat muuttuvat ruskeaksi. Mustilanhortensia kestää myös maljakossa kauan ja on liljojen kanssa kaunis yhdistelmä.

Mustialanhortensia alaterassin reuna 6

Mustialanhortensia

jalohortensia

Jalohortensia

Syyshortensiani (Hydrangea paniculata Grandiflora) on alkuvuosina kasvanut nihkeästi. Viimeisen kolmen vuoden aikana se on saanut vartta ja samalla olen muotoillut sitä yksirunkoiseksi puuksi. Istutin sen väärään paikkaan, ahtaaseen kulmaan pallohortensioiden taakse. En kuitenkaan raaski sitä enää siirtää, joten ensi keväänä on edessä pallohortensioiden siirtoa ja tilan raivausta syyshortensialle. Puhtaan valkoiset kukat muuttuvat vaaleanpunaisiksi syksyn mittaan. Syksyisin syyshortensiasta tulee minulle aina mieleen Ella Eronen – kaunis, mutta jotenkin nuupahtanut.

Muutamia vuosia sitten saadut kolme jalohortensiaa olen istuttanut maahan, kukkapenkkiä reunustamaan. Tiedän, ne menestyisivät talven maakellarissa ja kukkisivat melkoisen varmasti seuraavana keväänä. No, laitoin ne kuitenkin maahan. Ensimmäisen talven jälkeen puhkesi kaksi violettia kukintoa. Kaksi viimeistä kesää on mennyt vain lehtiä ihastellessa, ei kukintoja. Mutta ehkä vielä joskus. Yllä oleva kuva on Italiasta, omani näyttävät vielä kovin paljon vihreämmiltä. Mutta ilokseni jänikset ovat jättäneet jalohortensiat rauhaan!

Köynnöshortensia

Köynnöshortensia

Lähes Mustilanhortensian veroinen kaunotar on köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris). Se komistaa maakellarin reunusta. Liikkeelle lähtö on ollut hidasta, mutta nyt vauhti näyttää kiihtyvän. Kesäisin kellarin lähellä tulee vietettyä turhan vähän aikaa, mutta talvella kellarille hipsiessä köynnöshortensia muistuttaa herkällä tavallaan tulevasta keväästä ja kesästä. Hortensiat ovat todellisia puutarhan avainkasveja – ympäri vuoden.